Voimassaolevat säännöt: 30.12.2022

1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Seksologinen Seura ry, ruotsiksi Finlands Sexologiska Förening rf ja englanniksi The Finnish Association for Sexology. Yhdistyksen kotipaikka Helsinki ja sen yhdistysrekisterinumero on: 174.338.

Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakieli on suomi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia laaja-alaisesti seksologian kehittämiseksi Suomessa ja edistää toiminnallaan ammatillista osaamista, tieteellistä vaihtoa, seksuaalioikeuksia, seksuaalista hyvinvointia ja käytännön yhteistyötä seksologian toimialalla.

3 § Toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys luo ja ylläpitää yhteyksiä alan kansainvälisiin järjestöihin ja asiantuntijoihin, antaa lausuntoja, toimii vaikuttajana, aloitteentekijänä ja tiedottajana seksuaalipolitiikkaan ja seksuaalikulttuuriin liittyvissä asioissa ja kokoaa tietoa alan tutkimuksista. Yhdistys myös edistää ja tukee tutkimustyötä, suunnittelee, järjestää ja koordinoi alan koulutusta. Yhdistys tuottaa alaan liittyvää materiaalia ja edistää seksologian toimialalla työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä ja verkostoitumista. 

Yhdistys myöntää hakemuksesta ammatillisia auktorisointeja. Auktorisoinneilla varmistetaan seksologian alan ammatillinen pätevyys. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää maksullisia opintopiirejä ja koulutuksia sekä myöntää auktorisointeja (seksuaalineuvoja, seksuaalikasvattaja ja Pohjoismaisia NACS auktorisointeja). Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi myös toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlia sekä muita vastaavanlaisia tilaisuuksia. Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja osakkeita sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

4 § Jäsenyys

Seuran jäsenyyttä voivat hakea kaikki, jotka käyttävät työssään seksologian alan ammatillisia tietoja ja taitoja tai opiskelevat alalle. Yhdistyksen hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet. Jäsenmaksun määrää yhdistyksen vuosikokous. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt yhdistyksen jäsenmaksun suorittamatta kahtena peräkkäisenä vuotena, rikkonut yhdistyksen sääntöjä tai yhdistyksen eettisiä ohjeita, menettelyllään vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, huomattavasti vaikeuttanut muiden jäsenten toimintaa tai on toiminnallaan heikentänyt jäsenistön ja sen edustaman ammattikunnan arvostusta.

Jäsen voi erota Yhdistyksen jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroaminen tulee voimaan, kun tieto siitä on vastaanotettu, jolloin jäsenen oikeudet ja velvollisuudet Yhdistystä kohtaan päättyvät, mukaan lukien edustukset ja luottamustoimet Yhdistyksen hallinnossa.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi erittäin ansioituneesti toimineita henkilöitä. Yhdistyksen jäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä, jos hän toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella estää yhdistyksen päämäärien toteutumista tai vahingoittaa sen mainetta. Erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa yhdistyksessä välittömästi. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Tämän ilmoituksen perusteella hallitus on velvollinen ottamaan erottamista koskeva asia esille siinä yhdistyksen kokouksessa, joka ensiksi pidetään sen jälkeen, kun ilmoitus hallituksen puheenjohtajalle on tehty.

5§ Yhdistys voi 

Yhdistyksen kokouksen päätöksellä päättää pohjoismaisesta yhteistyöstä Nordic Association for Clinical Sexology (NACS) kanssa ja jäsenyydestään World Association for Sexology (WAS) tai/sekä European Federation of Sexology (EFS) nimisiin yhteisöihin. NACS, WAS:n ja EFS:n kokouksissa Yhdistystä edustavat sen hallituksen valitsema(t) edustaja(t) ja ehdokkaat.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää Yhdistyksen kokous. Yhdistyksen varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään kesäkuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana ja sen määräämässä paikassa. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun Yhdistyksen kokous niin päättää tai hallituksen kutsusta tai jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii jonkin erityisen asian käsittelemistä varten.

Kutsu Yhdistyksen kokoukseen on hallituksen toimesta lähetettävä jäsenille sähköpostitse tai julkaistava Yhdistyksen kotisivuilla tai vastaavassa mediassa vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi vaihtoehtoisesti ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kysymykset, jotka jokin jäsenistä haluaa saada Yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tai olosuhteiden niin vaatiessa myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

7 § Yhdistyksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaisesti.

Jäseninä olevilla henkilöillä on läsnäolo- ja äänioikeus. Osallistuminen edellyttää, että jäsenellä tulee olla jäsenmaksu maksettu. Äänestyksessä ratkaisee 12§:ssä määrättyjä asioita lukuun ottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaalissa tulevat kuitenkin valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin paitsi vaaleissa ja luottamusta koskevissa asioissa, jos joku äänioikeutettu jäsen vaatii suljettua äänestystä.

8 § Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jonka jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja muut kokousvirkailijat.

Vuosikokouksessa

– käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus Yhdistyksen

toiminnasta ja taloudesta sekä edellisen tilikauden tilinpäätös sekä

toiminnan- tai tilintarkastajien lausunto,

– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;

– päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille

vastuuvelvollisille,

– valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle

kaksivuotiskaudeksi, mikäli puheenjohtajan toimikausi päättyy ja

ottaen huomioon, ettei sama henkilö voi tulla yhtäjaksoisesti

valituksi kuin viideksi kaudeksi eli kymmeneksi vuodeksi,

– päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 9§:n määräämissä rajoissa ja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudeksi ottaen huomioon, ettei sama henkilö voi tulla yhtäjaksoisesti valituksi kuin viideksi kaudeksi eli kymmeneksi vuodeksi. Kymmenen (10) vuotta hallituksen jäsenenä tai varapuheenjohtajana toiminut voidaan kuitenkin valita hallituksen puheenjohtajaksi,

– valitaan toiminnan- tai tilintarkastaja ja varahenkilöt, sekä

– vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä päätetään jäsenmaksut

seuraavaa toimintavuotta varten,

– päätetään hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden palkkioista,

– käsitellään ja vahvistetaan talousarvio tulevalle vuodelle,

– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen muissa kuin varsinaisissa kokouksissa puhetta johtaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja taikka heidän ollessa estyneinä kokouksen valitsema henkilö.

9 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä kuudesta kahteentoista (6-12) varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Hallituksen jäsen voidaan valita hallitukseen korkeintaan viideksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet (3-6), ensin arvan ja sitten vuoron mukaan.

Hallituksen toimikausi alkaa valinnan tehneen Yhdistyksen kokouksen jälkeen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus nimittää toimikuntien puheenjohtajat sekä muut työryhmät. Ne toimivat hallituksen alaisuudessa. Hallitus rekrytoi, palkkaa ja erottaa yhdistyksen työntekijät.

Mikäli puheenjohtaja eroaa kesken kauden, toimii varapuheenjohtaja hänen sijaisenaan seuraavaan vuosikokoukseen asti, jossa valitaan uusi puheenjohtaja.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava kuukauden kuluessa koolle, kun kolme sen jäsentä sitä puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta kirjallisesti pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

10 § Nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja taloudenhoitajalla aina kaksi yhdessä.

11 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on annettava tilit tarkastettavaksi toiminnan- tai tilintarkastajalle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Toiminnan- tai tilintarkastajan tulee palauttaa tarkastetut tilit lausuntoineen viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa vähintään 3/4 äänten enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan viimeisen purkautumiskokouksen määräämään yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan.