Kiinnostaako seksologian asiantuntijuus?

Seksologia tarkoittaa seksuaalisuuden ja seksin tieteellistä tutkimusta ja tätä kautta koostuneen tiedon soveltamista käytäntöön. Seksologia on monitieteellistä ja moniammatillista toimintaa. Näkökulmana voi olla vaikkapa lääketiede, psykologia, sosiologia, filosofia tai terveystiede. Kertynyttä seksologista tietoa sovelletaan mm. seksuaaliterveyttä edistäviin interventioihin, seksuaalineuvontaan, terapiatyöhön tai alan koulutukseen. Seksologiaan kuuluvat myös arvokysymykset kuten seksuaalioikeudet, seksuaalietiikka ja aihetta käsittelevä lainsäädäntö.

Seksologian ja seksuaaliterveyden asiantuntijoiden tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska seksuaaliterveyden edistäminen on nimetty tärkeäksi osa-alueeksi kansallisissa ja kansainvälisissä terveyttä sekä hyvinvointia edistävissä toimintaohjelmissa ja strategioissa. Seksuaalista hyvinvointia edistetään koko elämän ajan! Seksuaalikasvatus on seksuaaliterveyden edistämistä, joka turvaa ihmisen kehitystä ja kasvua, myös ikääntyneenä. Erityisiä seksuaalikasvatuksen kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret. Lapsen seksuaalikasvatus on tunne- ja turvataitokasvatusta, jolloin autetaan lasta hahmottamaan mm. vuorovaikutustaitoja ja arvostamaan itseään. Nuoren seksuaalikasvatus on nuoren aikuistumisen tukemista, jotta hän ymmärtää omaa seksuaalikehitystään.

Seksuaaliterveyspalvelujen lisääminen yhteiskunnassamme on tärkeää, koska puututtaessa seksuaaliongelmiin ajoissa, voidaan ehkäistä mm. sydän- ja verenkiertosairauksia, mutta voidaan myös edistää parisuhteen seksuaalista hyvinvointia tai sairastumisen kohdatessa auttaa palauttamaan mahdollisimman hyvä seksuaaliterveys. Palveluja kehittämällä voidaan ehkäistä myös seksuaalista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Koulutettu seksologian asiantuntija voi vaikuttaa paitsi potilaan seksuaaliterveyteen hän voi myös vaikuttaa potilaan kokonaisterveyteen.

Seksologian asiantuntijoita ovat muun muassa seksuaalineuvojat, seksuaaliterapeutit ja kliininen seksologi. He edistävät seksuaaliterveyttä hoitamalla ensisijaisesti seksuaaliongelmia. Koulutus on maksullista ammatillista täydennyskoulutusta, jota voi opiskella työn ohella. Seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntijakoulutus on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Seksuaalineuvoja

Seksuaalineuvoja on seksuaalineuvojakoulutuksen suorittanut ammattihenkilö. Seksuaalineuvojakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöt kuten Väestöliitto. Seksuaalineuvojan ammatillisena peruskoulutuksena on ensisijaisesti sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Peruskoulutus voi olla myös jokin muu soveltuva korkeakoulututkinto kuten teologian tai nuorisotyön tutkinto. Ammattiopiston sosiaali-, tai terveysalan tutkinnon suorittaneilta edellytetään relevantteja lisäopintoja, esimerkiksi erityispedagogiikan cum laude opinnot yliopistossa. Seksuaalineuvojakoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä (800 t). Seksuaalineuvoja ei ole suojattu ammattinimike, mutta Suomen seksologinen seura ry myöntää hakemuksesta diplomin: Auktorisoitu seksuaalineuvoja. Hakijan tulee olla Suomen seksologisen seuran jäsen.

Mitä seksuaalineuvonta on?

Seksuaalineuvoja luo turvallisen ilmapiirin, jossa käsitellään asiakkaan seksuaalisuuteen liittyvää pulmatilannetta. Seksuaalineuvonnan tarpeen ja tavoitteen määrittelee ensisijaisesti asiakas. Neuvonta on asiakkaan yksilöllistä, luottamuksellista seksuaaliongelmien kohtaamista ja hoitamista. Seksuaalineuvoja ei ole auktoriteetti, joka ratkaisee ongelmat vaan hän on läsnä ja ammatillisessa vuorovaikutuksessa hän hakee ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Seksuaalineuvonta käsittää 2–5 tapaamiskertaa. Neuvontaprosessiin sisältyy aloitus-, työskentely- ja lopetusvaihe.

Seksuaaliohjaus on kaikkien ihmissuhdetyötä tekevien tehtäväaluetta. Seksuaaliohjauksessa kohdataan asiakas/potilas kokonaisvaltaisesti, seksuaalisena olentona. Seksuaalisuus nähdään terveyden ja hyvinvoinnin yhtenä elementtinä, jota tulee huomioida esimerkiksi toimenpide- tai hoitotilanteissa. Työntekijä antaa seksuaaliohjausta oman työnsä lähtökohdista käsin. Seksuaaliohjaus onkin tilannekohtaista, tavoitteellista esimerkiksi toimenpiteiden tai hoitotilanteiden yhteydessä tapahtuvaa potilaan tai asiakkaan seksuaalisuutta koskevaa tiedon antoa, silloin kun toimenpide tai hoitotilanne saattaa aiheuttaa muutosta potilaan seksuaalisuuden kokemukseen tai ilmaisuun.

Kun pulmatilanteet eivät ratkea seksuaalineuvonnan keinoin turvaudutaan seksuaaliterapiaan. Seksuaaliterapia on lähinnä ns. lyhytterapiaa, jolloin tapaamiskertoja on esimerkiksi 10 – 12. Seksuaaliterapian tavoitteena on seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen ja hoitaminen. Käsiteltävät seksuaaliongelmat ovat usein seksuaalisia toimintahäiriöitä kuten orgasmi-, haluttomuus-, ja/tai erektio-ongelmia. Seksuaaliterapiassa käytetään terapeuttisia työskentelymenetelmiä, joiden teoreettisena viitekehyksenä on esimerkiksi ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen tai kognitiivinen psykoterapia. Seksuaaliterapian tavoitteena on seksuaalinen hyvinvointi, jonka lähtökohdat ja päämäärät määrittää asiakas. Seksuaaliterapeutti on asiantuntija, joka käyttää osaamistaan asiakkaan hyväksi dialogisin menetelmin. Seksuaaliterapia on prosessi, jonka kesto määräytyy yksilöllisesti asiakkaan tarpeista käsin. Prosessi sisältää aloituksen, työskentelyvaiheen ja lopetuksen.

Seksuaaliterapeutti

on ammattihenkilö, jolla on seksuaalineuvojakoulutus (30 op) ja hän on suorittanut seksuaaliterapeuttikoulutuksen (30 op). Hänellä on yhteensä seksologian opintoja 60 op. Lisäksi hän on tehnyt 100 tuntia seksuaaliterapiaa ryhmätyönohjauksessa (75 t) tai yksilötyönohjauksessa (50 t). Hän täyttää tällöin pohjoismaisen The Nordic Association for Clinical Sexology (NACS) –auktorisointivaatimukset ja hänellä on mahdollisuus hakea diplomi: Specialist in Sexological Counselling. Diplomi haetaan Suomen seksologisen seuran kautta, hakijan on oltava seksologisen seuran jäsen. Suomessa auktorisoitu nimike on: Seksuaaliterapeutti, erityistaso (NACS).

Kliininen seksologi

on ammattihenkilö, joka on käynyt seksuaalineuvojan ja seksuaaliterapeuttikoulutuksen (yhteensä 60 op) lisäksi hänellä on 60 op seksologista koulutusta ja hän on tehnyt 200 t kliinistä työtä seksuaaliongelmien parissa ryhmätyönohjauksessa (120 t) tai yksiötyönohjauksessa (80 t). Hänen peruskoulutuksensa on yliopiston tai ammattikorkeakoulun ylempi tutkinto relevantilla aihepiirillä. Tällöin hän täyttää The Nordic Association for Clinical Sexology (NACS) –auktorisointivaatimukset ja hänellä on mahdollisuus hakea diplomi: Specialist in Clinical Sexology (NACS). Diplomi haetaan Suomen seksologisen seuran kautta, Suomessa auktorisoitu nimike on Kliininen seksologi (NACS). Kliininen seksologi työskentelee seksuaaliongelmien parissa, joiden hoito edellyttää pitempikestoista, intensiiviterapiaa.